Mies ja palkinto

Oscar goes to... 

Maailmalla ja Suomessakin muun muassa musiikin, elokuvan, kirjallisuuden ja taiteen menestyjiä muistetaan hyvin usein maskuliinisilla palkinnoilla.

Himoittu Oscar on Yhdysvaltain elokuva-akatemian huomionosoitus parhaille elokuville ja niiden tekijöille. Ranskalaisten korvikkeita Oscarille ovat Césarit ja Louis Delluc -pystit. Italiaanot puolestaan jakavat David di Donatello -palkintoja. Suomalaisen elokuva-alan suurin tunnustus on Jussi, joka esittää hajareisin seisovaa pohjalaismiestä, ja Tampereella on jaossa Risto Jarva -palkinto. Berliinin elokuvajuhlilla on tarjolla takan reunalle Kultaisia karhuja, Venetsiassa Kultaisia leijonia – melko maskuliinisia molemmat.

Kirjallisuudessa tavoitellaan muun muassa Aleksis Kiven, Eino Leinon ja Franz Kafkan mukaan nimettyjä saavutuksia. Broadway-näytelmiä palkitaan Tonylla. Antonio Feltrinelli -pysti on italialainen kulttuuri- ja tiedepalkinto. Erasmuksen saa, jos on vaikuttanut myönteisesti eurooppalaiseen kulttuuriin, yhteiskuntaan tai yhteiskuntatieteisiin. Suomalaisesta arkkitehtuurista voi napsahtaa Alvar Aalto -mitali, muotoilusta Kaj Franck -palkinto. Jazzmuusikoita kunnioitetaan Yrjö-palkinnolla.

Toki on olemassa myös venloja ja emmoja. Mutta silti: jo sanallisesti on tapana palkita miehen työstä. Ei naisen.

Frogimamma asialla: Kansainvälinen rintaruokintaviikko

Elokuun 1.–7. vietetään kansainvälistä rintaruokintaviikkoa. Tällä viikolla YK:n lastenjärjestö UNICEF haluaa muistuttaa, että lisäämällä täysimetystä voitaisiin pelastaa jopa miljoona kehitysmaan lasta vuodessa.

Äidinmaidossa on kaikki alle puolivuotiaalle lapselle elintärkeät ravintoaineet, D-vitamiinia lukuun ottamatta. On tutkittu, että lapsi, joka ei ole saanut äidinmaitoa, menehtyy 14 kertaa todennäköisemmin kuin äidinmaitoa saanut lapsi. Kehitysmaassa äitien oma ravinto saattaa olla hyvin puutteellista, mikä vaikuttaa maidon riittävyyteen. Tai sitten on muita syitä, joiden takia äidit eivät täysimetä ja antavat lapsilleen lisäksi usein likaista vettä.

UNICEF toteaa, että Suomessakin voitaisiin imettää enemmän; meillä imetetään Pohjoismaista vähiten. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut imetyksen edistämiseksi toimintaohjelman ja asettanut tilanteen seuraamiseksi asiantuntijaryhmän.

Meillä ruoka ja vesi on puhdasta ja niitä on riittävästi. Meillä ei ole niin monilapsisia perheitä eikä niin isoja päivittäisiä fyysisiä ponnistuksia kuin kehitysmaan äideillä. Olemme perusterveitä ja pystymme välttämään monenlaisia sairauksia paremmin ja toipumaan niistä nopeammin. Joskus tuleekin pohdittua, miksi imetys ei meillä ole niin suosittua kuin voisi olla.

Rintaruokinta ei ole vain lapsen parhaaksi. Pitkä imetys edistää äidinkin terveyttä: se vähentää esimerkiksi riskiä sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. Lisäksi imetys lisää äidin mahdollisuuksia tutustua lapseen ja kiintyä häneen eri tavalla kuin pulloruokinnassa.