Oppineita naisia: Hatšepsut

Muinaisen Egyptin ainoa ja myös pisimpään vallassa ollut naispuolinen farao oli Hatšepsut, joka syntyi Thebassa 1518 eaa. Hatšepsutin vanhemmat olivat farao Tuthmosis I ja kuningatar Aahmes. Hänet naitettiin velipuolensa Tuthmosis II:n kanssa, jonka kuoleman jälkeen hänestä tuli hallitsija – ensin kuningatar ja kapaloikäisen poikapuolensa sijaishallitsija ja sitten farao. Vaikka Egyptissä oli tuolloin naisilla poikkeuksellisen hyvä yhteiskunnallinen asema, ei yleisesti uskottu, että nainen voisi nousta faraoksi asti.

Farao oli muinaisessa Egyptissä sekä ylimmän maallisen vallan käyttäjä että ylipappi. Hatšepsut, jonka nimi tarkoittaa ”ylevistä, jaloista naisista etummaisinta”, oli taitava hallitsija, joka osasi käyttää hyväkseen tietoa, valtaa ja uskontoa. Hänen valtakaudellaan syntyi muun muassa uusi monumenttirakentamisen perinne, josta huomattavimpana esimerkkinä mainitaan usein terassikalliotemppeli Deir el Bahrissa. Hatšepsut myös veistätti itsestään patsaan, jossa lehmänhahmoinen Hathor-jumalatar ravitsee häntä; hän pyrki viestittämään olevansa yhtä laillinen hallitsija kuin jumalatar Hathorkin. Hatšepsut halusi olla ennen kaikkea uskonnollinen johtaja ja kansan eheyttäjä. Hän jopa sepitti itsestään jumalsyntylegendan, jonka mukaan hänet oli siittänyt Theban alueen tärkein jumala Amon. Tätä legendaa tuki myös Hatšepsutin hallitsijanimi Maatkara, ”Totuus on auringonjumalan Ka-sielu”.

Farao Hatšepsut arvosti koulutusta, jota hän halusi tarjota myös tyttärelleen Neferurelle. Tähtitieteellisellä erityistiedolla oli merkitystä sekä uskonnollisessa elämässä että maan hallinnossa, sillä sen avulla säädeltiin koko yhteiskunnan toimintaa. Egyptiläiset ovat muun muassa luoneet niin kutsutut dekaanitähtikuviot yön tuntien määrittelemiseen. Lääketiedettäkin Egyptissä kehitettiin, jopa ehkäisyä ja gynekologisten sairauksien hoitoa myöten. Hatšepsutinkin kerrotaan saaneen oppia lääketieteestä ja kasvien parantavista vaikutuksista. Egyptin historian merkittävistä kaupparetkistä yksi, Hatšepsutin järjestämä, suuntautui Puntin maahan, ja sitä on pidetty eräänlaisena tutkimusmatkana. Siitä kertovissa reliefeissä esitetään muun muassa itäafrikkalaisten erikoisia mehiläiskennon muotoisia, palmunlehvistä punottuja paaluasumuksia, eksoottisia eläimiä, värikkäitä kasveja ja paikallisia ihmisiä.

Hatšepsutia on pidetty historian ensimmäisenä suurnaisena.

Frogimamma asialla: Suvaitsevaisuus kasvatusongelmana

Toisia ei saa vahingoittaa. Jokaista pitää kunnioittaa. Kaikki ovat tasa-arvoisia. Ketään ei saa loukata. Aina kannattaa uskoa hyvään ja tehdä hyviä asioita.

Jos sinulla on lapsia tai olet muuten tekemisissä lasten kanssa, jaksat todennäköisesti toistaa heille edellä mainittuja asioita ja ehkä osoittaa niitä myös teoissasi. Ja silti tiedät vähintäänkin muuntelevasi tai kaunistelevasi totuutta. Ainakin tällaisena päivänä, Ranskan käsittämättömien terrori-iskujen jälkeen.

Ranskassa on menehtynyt tähän mennessä 129 ihmistä, loukkaantuneista noin 80 on vielä kriittisessä tilassa. Ranska on samantapainen länsimainen, järjestäytynyt, demokraattinen ja suvaitsevainen maa kuin Suomikin – ei mikään sotaa käyvä, eripuraisten kansanryhmien täysin arvaamaton mellastuskenttä. Suvaitsevaisuus on kuitenkin siellä joutumassa kovalle koetukselle näin massiivisen ja mielettömän väkivallan seurauksena, samoin muualla Euroopassa. Suvaitsevaisuuspohdinnoilta ei säästy kukaan, joka joutuu selittämään itselleen ja etenkin lapsilleen, mitä on tapahtunut ja miksi.

Moni meistä on kävellyt samoja katuja, joiden varrella Isisin tekemiksi vahvistuneet terrori-iskut tapahtuivat. Jos lapsi kysyy, miksi kadut ovat täynnä poliiseja, ei hänelle oikein voi vastata, että siksi koska aikuiset ihmiset ampuvat toisia ihmisiä tavallisena perjantai-iltana ja uskovat tekevänsä hyvän ja arvokkaan teon. Huono vastaus olisi myöskin puhua sairaista yksilöistä ja yksittäisistä teoista, jotka eivät varmaankaan tule tapahtumaan toiste. Joskus riittää, että yhden tai muutaman ihmisen nyrjähtänyt ajatusmaailma saa riittävän monta kannattajaa, minkä seurauksena valtion, maanosan ja jopa koko maailman tasapaino horjuu.

Kuvittele asuvasi Pariisissa kadulla tai alueella, jossa asuu myös muslimeja. Tiedät, että sinun kuuluu kasvattaa lapsesi suvaitsevaisiksi ranskalaisiksi ja eurooppalaisiksi. Luultavimmin aidosti haluaisit sisällyttää suvaitsevaisuuden kasvatustavoitteisiisi. Miltä sinusta tuntuisi eilisen jälkeen kohdata kadulla, kaupassa, ravintolassa, junassa, kirjastossa, koulun pihalla, puistossa, työpaikalla tai ostoskeskuksen aulassa vähänkään epäilyttävältä vaikuttava henkilö? Pelkäisitkö? Halveksisitko? Säälisitkö? Ymmärtäisitkö edes hieman vaikka vaivoin? Vai vihaisitko vain? Vaikka et olisi menettänyt iskuissa läheisiäsi, missä vaiheessa ahdistuksen ja katkeruuden täyttämät tuntemukset valtaisivat ajattelussasi kanavan, jota pitkin aiemmin on saanut virrata edes jonkinlaisia suvaitsevaisuuden aaltoja?

Suomi lienee edelleen moneen muuhun maahan verrattuna lintukodoksi luonnehdittava asuinpaikka. Jos kuitenkin itse asuisin lähellä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta, johon on hakeutunut tai yrittäisi hakeutua rikollisen taustan omaavia ulkomaalaisia, en ole varma, haluaisinko ollenkaan tietää, millainen rikollisuus mahtaa olla kyseessä. Ja jos joutuisin päivittäin lähettämään lapsen kouluun omin neuvoin, suvaitsevaisuus saattaisi murentua pala palalta samaa tahtia kuin pelko kasvaisi.

On mahdollista, että tulevaisuuden Euroopassa budjetti- ja kestävyysvajeita olennaisemmaksi osoittautuu suvaitsevaisuusvaje. Arvostan äitejä, isiä, isovanhempia, lastenhoitajia, opettajia ja kaikkia niitä, jotka joutuvat kasvatustyötä toteuttaessaan ristiriitaisiin tilanteisiin. Ei ole helppoa olla kasvattaja ja huomata suvaitsevaisuusvaje itsessään, yhteisössään ja yhteiskunnassaan. Suvaitsevaisuuskasvatus on vaikeaa eritoten silloin, kun suvaitsevaisuusvajeelle näyttäisi olevan perusteltuja ja aivan ymmärrettäviä syitä. Juuri tällä hetkellä sellaisia tulee mieleen 129 + 300.

YK 70 vuotta

Yhdistyneet kansakunnat juhlii tänään 70 vuoden taivaltaan. YK:n perustehtävä rauhan, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden rakentamisessa ei ole hävinnyt, päinvastoin sen voi nähdä vain vahvistuneen.

YK:n peruskirja astui voimaan 24.10.1945. Siihen kirjattiin yhdeksi vakaaksi tahdoksi

”uudelleen vakuuttaa uskovamme ihmisen perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, miesten ja naisten sekä kansakuntien, suurten ja pienten, yhtäläisiin oikeuksiin”

sekä yhdeksi päämääräksi

”aikaansaada kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisiä, taloudellisia, sosiaalisia, sivistyksellisiä tai humanitaarisia kysymyksiä ratkaistaessa samoin kuin kaikille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta kuuluvien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista kehitettäessä ja edistettäessä”.

Naiset ja sukupuolten tasa-arvoisuus on siis huomioitu YK:ssa jo alusta alkaen. Myös esimerkiksi lapsi- ja äitiyskuolleisuuden vähentämiseen on panostettu. Lisäksi tyttöjen asemaa ja oikeutta muun muassa koulutukseen pyrkii parantamaan erityisesti YK:n lastenjärjestö UNICEF.

Tiesitkö muuten, että puolet maailman pakolaisista on lapsia? Koska maailmassa on tällä hetkellä arvioitu olevan 60 miljoonaa pakolaista, maansa, kotinsa ja ehkä perheensäkin jättämään joutuneita lapsia on 30 miljoonaa. Se on lähes kuusi kertaa niin paljon kuin Suomen väkiluku. Siinäpä syytä YK:lle ja muillekin toimijoille jatkaa tärkeää työtä.

Uusista kestävän kehityksen Post 2015 -tavoitteista voit lukea osoitteessa www.yk.fi/node/479

Maailman toiseksi paras äitien maa

Norja on noussut Suomen edelle Pelastakaa Lapset ry:n Maailman äitien tila 2015 -raportin äitien indeksissä. Indeksi pisteyttää 179 maata äitien ja lasten terveydentilan, koulutustason sekä talouden tilan ja naisten poliittisen aseman perusteella.

Kärkipaikan vallanneessa Norjassa esimerkiksi äitien todennäköisyys kuolla raskauteen tai synnytykseen on vähentynyt huomattavasti. Norja on myös talouden osalta edellisvuosien tapaan omaa luokkaansa. Pohjoismaat kaikkinensa ovat yhä äideille maailman parhaita maita asua: Islanti on nyt vertailussa kolmas, Tanska neljäs ja Ruotsi viides.

Raportti kuitenkin kertoo, että eriarvoisuus köyhien ja rikkaiden äitien ja lasten välillä kasvaa maailman suurissa kaupungeissa, erityisesti Ruandassa, Kambodžassa, Keniassa, Vietnamissa ja Perussa. Somalia pysyy listan viimeisenä. Loppupäästä löytyvät monet Saharan eteläpuolisen Afrikan maat, hauraat valtiot jotka usein ovat konfliktien runtelemia.

Suomi on siis edelleen hyvinvointivaltio. Tulevalla hallituksella riittää kuitenkin työsarkaa, jotta sellainen säilyisi niin äideille ja lapsille kuin muillekin. Jokseenkin huolestuttavana voisi pitää myös paperittomien siirtolaisten oikeuksien kaventumista. Työnsä päättänyt hallitus ei käsitellyt lakiesitystä, joka oli tarkoitettu parantamaan paperittomien oikeuksia terveyspalveluihin. Jos aloittavan hallituksen mielestä sopeutustarve on 6 miljardia, se voi tietää heikennyksiä sekä paperittomille että Suomen kansalaisille.

Talousviisauden sanansaattaja Björn Wahlroos tiesi tänään kertoa, että vain Norjassa tehdään vähemmän työtunteja kuin Suomessa. Ja nämä kaksi maata siis ovat kärjessä äitien ja lasten hyvinvoinnissa. Tässä valossa Suomen äitien ei kannata kiirehtiä kotoa töihin vain siksi, että veropakolainen Wahlroos, työhuoneensa antiikkisohvalla päiväunia ottava, sosiaalidemokraatista kokoomuslaiseksi kääntynyt Juhana Vartiainen ja muut talousviisaat niin käskevät.

Autuaat naiset: Pyhä Birgitta

Birgitta Birgerintytär (Birgitta Birgersdotter) oli ruotsalainen profeetta, mystikko ja Ordo Sanctissimi Salvatoris -järjestön perustaja. Hän oli ensimmäinen ruotsalainen nainen, joka tunnettiin laajalti Euroopassa.

Birgitan äiti oli sukua kuningasperheelle. Tämä kuitenkin kuoli Birgitan ollessa 11-vuotias, ja Birgitta muutti tätinsä luokse ja meni naimisiin 13-vuotiaana. Kun hengellisistä asioista kiinnostunut Birgitta menetti miehensä, hän alkoi toteuttaa voimakkaasti kutsumustaan Kristuksen morsiamena keskittyen kirkon uudistamiseen ja uuden luostarijärjestön perustamiseen. Loppuelämänsä Birgitta asui Roomassa ja kuoli vuonna 1373.

Ruotsin Vadstenaan, Itä-Götanmaalle, perustettiin ensimmäinen naisillekin tarkoitettu birgittalaisluostari vuonna 1384. Myös Suomessa on birgittalaisluostari Naantalissa sekä kymmenen Birgitalle pyhitettyä kirkkoa.

Paavi Bonifatius IX julisti Birgitan pyhäksi lokakuun 7. päivänä vuonna 1391. Pohjolan ainoaa naispyhimystä pidetään Euroopan suojeluspyhimyksenä yhdessä Franciscus Assisilaisen ja Katariina Sienalaisen kanssa.

Frogimamma asialla: Tyttöjen päivä ja Malala

Tiesitkö, että koulua käymättömien lasten osuus maailmassa on melkein puolittunut, mutta nykyvauhdilla kestää vuoteen 2086 asti, ennen kuin Afrikan köyhimmät tytöt voivat suorittaa peruskoulun?

Oletko kuullut, että pelko tyttöjen turvallisuudesta estää vanhempia lähettämästä tyttäriään kouluun, jos koulumatka on pitkä tai muuten vaarallinen?

Uskotko, että liian monen tytön koulutie katkeaa lapsiavioliittoon, raskauteen tai väkivallan pelkoon?

Miltä tuntuisi, jos joku tarjoutuisi ostamaan tyttäresi alle 200 dollarilla mutta suostuisi maksamaan lehmästäsi moninkertaisesti?

Pystytkö kuvittelemaan, että joka päivä 39 000 tyttöä menettää lapsuutensa joutuessaan naimisiin ja että sukuelinten silpominen uhkaa joka vuosi kolmea miljoonaa tyttöä?

Tänään on vietetty YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää, nyt kolmatta kertaa. Lastenoikeusjärjestö Planin aloitteesta syntynyt teemapäivä pyrkii erityisesti parantamaan tyttöjen koulutusmahdollisuuksia. Pakistanissa vuonna 1997 syntynyt, tällä viikolla Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu Malala Yousafzai on puolustanut julkisuudessa tyttöjen oikeutta koulutukseen – oman henkensä alttiiksi laittaen.

Turvallista matkaa, tytöt! Turvallista matkaa, Malala!

Frogimamma asialla: Äidin maa Suomi

Pelastakaa Lapset ry:n julkaisema Maailman äitien tila 2014 -raportti keskittyy tänä vuonna äiteihin, jotka elävät konfliktien ja luonnonkatastrofien runtelemissa maissa. Tavoitteena on, että me paremmin voivat ymmärtäisimme enemmän ja vastaisimme paremmalla menestyksellä huonompiosaisten tarpeisiin.

Raportin mukaan yli puolet äitiys- ja lapsikuolemista tapahtuu hauraissa valtioissa, jotka usein kärsivät erilaisista konflikteista tai toistuvista luonnonkatastrofeista. Naisten ja lasten todennäköisyys kuolla katastrofissa onkin 14 kertaa todennäköisempi kuin miesten. Monissa maissa, joissa äitien tilanne on heikoin, on meneillään kroonisista ongelmista, kuten terveydenhuollon rajallisesta saatavuudesta, johtuva terveyskriisi.

Raporttiin kuuluu myös Äitien indeksi. Se pisteyttää yhteensä 178 maata äitien ja lasten terveydentilan, koulutustason sekä talouden tilan ja naisten poliittisen aseman perusteella. Suomi on jo toista kertaa peräkkäin paras maa olla äiti. Heikoin sijoitus on Somalialla. Vaikka Suomi ei ole yhdelläkään äitien ja lasten terveyttä ja hyvinvointia mittaavalla osa-alueella kaikista paras, se on ainoa maa, joka sijoittuu 15 parhaan joukkoon kaikilla viidellä osa-alueella.

Hyvät äidit, olkaamme siis onnellisia, että asumme Suomessa, ja auttakaamme kanssasisaria kykyjemme ja jaksamisemme mukaan. Ja voikaamme hyvin myös seuraavaan raporttiin asti.