Frogimamma asialla: Lapsiystävällinen Hämeenlinna

UNICEF on myöntänyt ensimmäisen Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, ja sen on saanut Hämeenlinna. Perusteluna UNICEF mainitsee, että Hämeenlinna on sitoutunut toteuttamaan lasten oikeuksien toteutumista. Kaupunki ja UNICEF ovat yhdessä kehittäneet toimintamallia, jotta muutkin kunnat voisivat soveltaa tuloksia omaan toimintaansa. 

Mallin esikuva löytyy maailmalta, jossa ajatusta on toteutettu vuodesta 1996 lähtien. ”Lasten ja nuorten omien mielipiteiden kunnioittamisessa ja esille saamisessa Hämeenlinnan malli antaa ajateltavaa kuntapäättäjille. Etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina lasten oikeuksia on kunnioitettava”, muistuttaa Suomen UNICEFin edustaja Ira Custódio.

Lapsilla ja nuorilla on Hämeenlinnassa ollut vuosia käytössä erilaisia vaikuttamiskanavia kuten V-päivä eli vaikuttamispäivä. Tänä vuonna lapset ja nuoret ovat lisäksi voineet itse vaikuttaa kaupungin heille antaman rahan käyttöön.

Lapsiystävällinen kunta -tunnustus on voimassa kaksi vuotta. Ensi vuonna lapsiystävällisyyttä lähtevät tavoittelemaan Lahti ja Rovaniemi. Mallin on tarkoitus olla avoin kaikille kunnille vuonna 2015. Kuntien talousvaikeudet ja säästökuurit varmasti syövät sekä rahaa että päättäjien energiaa, mutta toivottavasti molempia löytyy jokaisessa kunnassa, kunhan pahin taantuma on selätetty.

Hienoa, Hämeenlinna, ja onnea ainakin meidän kaikkien äitien ja isien puolesta!

Ensimmäisiä naisia: Amelia Earhart

Kaikki ensimmäiset naiset eivät asu ja elä presidentin puolisoina. Ensimmäisiä naisia tarvitaan muuallakin.

Yhdysvaltalainen Amelia Earhart lensi ensimmäisenä naisena Atlantin yli vuonna 1928. Hän ei itse saanut olla ohjaimissa vaan hänen tehtävänään oli pitää lentolokia. Vasta vuonna 1932 Earhart ylitti Atlantin yksin.

Maailmanympäryslentoa Earhart yritti vuonna 1937, mutta hän katosi jäljettömiin Tyynellämerellä loppumatkasta. Earhartin viimeisellä lennollaan käyttämä kone oli tuolloin huippumoderni Lockheed Electra 10 E. Earhart julistettiin kuolleeksi tammikuussa vuonna 1939.

Lentäjäpioneerin muistoksi perustettu Amelia Earhart Fellowships -rahasto tukee nuorten naisten väitöskirjaan tähtäävää opiskelua ja tutkimustyötä.

Pahentaako nimi naista?

Nimi ei sanonnan mukaan miestä pahenna, mutta tämäpä sanonta ei puhu mitään naisista.

Lokakuun seitsemäs päivä on äkäisten naisten nimipäivä, ainakin jos uskomme vanhaa kansaa. Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto tietää, että kiukuttelevista naisista puhuttiin ennen muinoin ”äkäpirkkoina” ja ”hurttapirkkoina”.

Suomeen on syntynyt 1900-luvulla 35 000 Pirkkoa, ja saman verran Pirjoja. Pahanilkinen, kiukutteleva lapsi tai nainen oli ”äkäpirkko”, ”hurttapirkko” tai ”sellainen pirjo, ettei sen kanssa tule toimeen”. Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla sopimattomasti käyttäytyvä lapsi ”pirjasti”. Vihojaan syyttä viskova ihminen taas oli ”pirjantti”.

Äkäilyyn on juuri ottanut kantaa myös kansa(para)n edustaja James Hirvisaari. Hänen mielestään perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner on äärimmäisen huono ryhmänjohtaja, kiukkuinen ja pahantuulinen puukottaja sekä puolueen hajottaja, joka pelkää ja nuolee mediaa.

Niin, ja omia pirkkojaan pureva James (ent. Erkki) Hirvisaari on kiukkupersu, jota ei jaksaisi kuunnella livenä itse erkkikään.

Kierrätä ufo!

Oletko huomannut, että naisilla on suurempi todennäköisyys kohdata ufo kuin miehillä?

Tämä on totta – eikä edes uskomatonta. Nyt on trendikästä antaa itsensä törmätä ufoon ja laittaa sellainen jopa kiertoon. Ainakin jos puhutaan keskeneräisestä käsityöstä, UnFinished Object.

Käsi- ja taideteollisuusjärjestö Taito ry ja Suomen käsityön museo ovat nimenneet tämän vuoden käsityön juhlavuodeksi. Taito-järjestö perustettiin 100 vuotta sitten, ja Suomen käsityön museon perustamispäätös tehtiin 125 vuotta sitten.

Lue lisää, jos ufot kiinnostavat:

www.käsityöelämässä.fi

Ensimmäisiä naisia: Alma Söderhjelm

Kaikki ensimmäiset naiset eivät asu ja elä presidentin puolisoina. Ensimmäisiä naisia tarvitaan muuallakin.

Alma Söderhjelm (1870–1949) oli Suomen ensimmäinen naisprofessori. Hän oli tuottelias ja monipuolinen kirjoittaja, lehdistö- ja kulttuurihistorioitsija.

Söderhjelmiä on kutsuttu ”vallankumoustutkijaksi”, jonka kohteena oli erityisesti Ranska. Hän on saanut erityistä kiitosta teoksistaan Fersen et Marie-Antoinette (1930) ja Marie-Antoinette et Barnave (1934). Hänen koko 50 niteen tuotantonsa käsittää tutkimusten ohella esseekokoelmia, viisiosaiset muistelmat, romaaneja, pakinakokoelmia ja näytelmän.

Viipurissa syntynyt Alma Söderhjelm oli ensimmäisiä yliopistossa opiskelleita naisylioppilaita. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1893 ja väitteli vuonna 1900 Helsingin yliopiston historian kolmantena naisena. Hänet nimitettiin – poliittisista syistä – dosentiksi vasta vuonna 1906. Söderhjelm oli uranuurtaja, joka joutui kärsimään sukupuolestaan.

Vuonna 1927 Söderhjelmiä varten perustettiin henkilökohtainen professuuri yksityiseen ruotsinkieliseen Åbo Akademihin, ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisprofessori. 1910-luvun lopusta 1940-luvun puoliväliin saakka hän oli suosittu sanomalehti- ja naistenlehtikirjoittaja. Siirryttyään eläkkeelle vuonna 1937 Söderhjelm asui Tukholmassa kuolemaansa saakka.

Mustavalkoinen nainen

Perussuomalaisten uusi puoluesihteeri tunnustaa mustavalkoista väriä. Riikka Slunga-Poutsalo kertoi heti alkuunsa olevansa mustavalkoinen ihminen – eikä mitenkään häpeillen, päinvastoin.

Slunga-Poutsalon mukaan puolet suomalaisista on samanlaisia kuin hän, mustavalkoisia. Mihinkähän lähteeseen tällainen tieto perustuu – mustavalkoiseen tuntumaan? Ja vaikka näin olisikin, frogistin mielestä mustavalkoisen ajattelun julistaminen ei ole kovin iso meriitti yhdellekään poliitikolle demokraattisessa valtiossa.

Slunga-Poutsalo on todennut myös, että asiat ovat yksinkertaisia. Asioiden selvittäminen, niistä neuvotteleminen, niistä yhdessä päättäminen ja niiden kehittäminen ei taatusti ole. Ja sitähän politiikka on, enemmän kuin vain omista näkokannoista kiinni pitämistä. 

Äänensä ansainnut poliitikko osaa ja rohkenee tarvittaessa harkita ja jopa muuttaa mielipiteitään. Mustavalkoinen ihminen ei sitä tee. Edustaisipa Riikka Slunga-Poutsalo mitä tahansa puoluetta, en äänestäisi häntä ainakaan niin kauan, kuin hän vannoisi mustavalkoisuuden ja halki, poikki, pinoon -asenteen nimiin.

Jotenkin haluaisi aina uskoa, että politiikkaan löytäisi ja hakisi tiensä joukko fiksuja ihmisiä. Puoluetaustastaan ja henkilökohtaisista näkemyksistään riippumatta tällaiset ihmiset ymmärtäisivät kaksi olennaista seikkaa: sen, että asiat eivät läheskään aina ole yksinkertaisia, sekä sen, että mustavalkoinen kuvakin koostuu lukuisista harmaan sävyistä.

Onhan sinullakin jo skirtini?

Kesä paistaa jo kuumasti, joten pitäisi olla jo. Siis se skirtini eli vaatekappale, jossa yhdistyvät hame ja bikinialaosa.

Jos olisin muottitietoinen, olisin varmaan lukenut skirtinin olemassaolosta ajat sitten. Mutta kun en ole, asia pomppasi tietoisuuteni reviirille arkisen kotoisan Yhteishyvä-lehden sivuilta. Minun osaltani peli saattaa olla menetetty, koska säästöni kasvavat kohta vihreää kotipihalla ja koska skirtini vaikuttaisi olevan jokseenkin epäkäytännöllinen hepene tämänkin kesän askareisiini. Uimaihmisiäkään en oikein ole – enkä ota aurinkoa, vaikka aikaa olisikin. En myöskään tykkää vaateostoksilla kiertämisestä senkään vertaa kuin perussuomalaiset ruotsin kielestä.

Mutta jos estettä ei ole, niin siitä sitten vaan skirtini päälle ja vaikka martini käteen!

Kaikkien aikojen Ella

First Lady of Song, Queen of Jazz, Lady Ella. Kaikkien aikojen kuuluisin naispuolinen jazzlaulaja. Erehtymätön sävelkorva, laaja ääniala, taito fraseerata. Summertime, Dream a Little Dream of Me.

Ella Fitzgerald syntyi Virginiassa, Yhdysvalloissa, vuonna 25.4.1917; syntymästä tuli juuri kuluneeksi 96 vuotta. Fitzgeraldilla on mahtava tuotanto – yli 200 albumia – ja hän sai muun muassa 13 Grammy-palkintoa. Levyjä on myyty yli 40 miljoonaa kappaletta. Fitzgerald kuoli vuonna 1996, 79-vuotiaana.

Tiesitkö, että Fitzgerald esiintyi Suomessakin? Vuosi oli 1965 ja paikka Helsingin Kulttuuritalo. 

Arvot tasan?

”Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen suomalainen arvo.” Näin todetaan sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuilla. Tasa-arvopolitiikan teemoja puolestaan ovat muun muassa:

- sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen

- työelämän tasa-arvokysymykset

- samapalkkaisuus

- naiset ja päätöksenteko

- tasa-arvo koulutuksessa

- työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen

- naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy

- miehet ja tasa-arvo

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen valvoo sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetyn lain noudattamista ja antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvissä kysymyksissä.

Tasa-arvon päivää vietettiin 19. maaliskuuta. Sopivasti sunnuntain 17.3. Hesarissa Facebookin operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja Sheryl Sandberg patisti naisia painamaan töitä täysillä siihen päivään asti, jona pitää jäädä äitiyslomalle; kunnianhimon ei tarvitse kadota raskauden ja äitiyden myötä. Kunnianhimo ja työ kunniaan, vaikka koko kehoa kolottaisi, olo olisi tukala, verenpaine nousisi, turvottaisi, ajatus karkailisi tulevaan koitokseen ja hoitopöytä, rattaat ja pinnasänky olisivat hankkimatta!

Onkohan Sandbergin mielessä koskaan käynyt ajatus, että kaikilla naisilla ei välttämättä ole niin kauheasti kunnianhimoa – varsinkaan jos kohdalle ei ole sattunut valtaisan kiinnostava ja huiman palkitseva unelmatyö ja unelmatyöyhteisö? Sandbergin vuosipalkka vuonna 2011 oli noin 300 000 dollaria, minkä päälle hän sai 85 000 dollarin edestä bonuksia ynnä 30 miljoonan dollarin osakekannustimet. Hesari kertoi muun muassa, että Sandberg teki töitä heti ensimmäisen lapsensa syntymän jälkeisenä päivänä, viettää lastensa kanssa iltaisin muutaman tunnin ja seurustelee sen jälkeen taas työsähköpostinsa kanssa.

Olisiko Sandbergista malliksi nuorelle äidiksi aikovalle? Pitäisikö kertoa myöhemmin omalle lapselleen, miten ihanaa oli tulla äidiksi mutta että kylläpä teki kutaa päästä töihin heti synnytyksen jälkeen? Pitäisikö paljastaa, että tuli vaarannetuksi raskauden aikana sekä oma että lapsen terveys työn takia mutta että olipa pomo tyytyväinen? 

Naisten palkkapäivä

Joskus lokakuun lopulla se taas koittaa, Naisten palkkapäivä.

Palkansaajien tutkimuslaitos on juuri julkaissut raportin ”Sukupuolten välinen palkkauksellinen tasa-arvo yksityisillä palvelualoilla”. Siinä selvitettiin naisten ja miesten välisiä palkkaeroja kaupan alalla sekä kiinteistöpalvelu-, matkailu- ja ravintola-alalla vuosina 2007–2010. Tiivistetysti raportin sisältö antaa ymmärtää, että palkkaero kaventuisi, jos miehet tekisivät enemmän osa-aikaisia ja määräaikaisia töitä. Pätkätöistä saa aina huonompaa palkkaa.

Vuonna 2006 käynnistettiin kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, jossa ovat mukana hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt. Ohjelman tavoitteena on naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventaminen 20 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Aikaa on päästä maaliin kaksi vuotta.

Niin, se Naisten palkkapäivä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vietti sitä viime vuonna 26. lokakuuta. Järjestö luovutti tasa-arvoasioista vastaavalle ministerille Paavo Arhinmäelle Kalle Mustosen tekemän Naisen euro -puuveistoksen, jossa on tyylitelty euron kolikko ja siinä palkkaeroa kuvaava aukko.

Naisten palkka oli viime vuonna keskimäärin 82,4 prosenttia miesten palkasta; loppuvuoden naiset tekivät ilmaista työtä. Tekisivätkö miehet? Veisivätkö jalat vikisemättä työpaikalle, vaikka naisille maksettaisiin mukisematta?

Lue myös kirjoitus Nainen: tee miehen työ! (Womanoidi, lokakuu 2011)

Ensimmäisiä naisia: Valentina Tereshkova

Kaikki ensimmäiset naiset eivät asu ja elä presidentin puolisoina. Ensimmäisiä naisia tarvitaan muuallakin.

Tiesitkö, että ensimmäinen nainen avaruudessa oli neuvostoliittolainen kosmonautti, entinen laskuvarjohyppääjä Valentina Tereshkova? Vuosi oli 1963 ja alus Vostok 6. Tereshkovan tunnuksena avaruudessa oli Tsaika (suomeksi lokki); avaruusvisiitin jälkeen kauppoihin tuli muun muassa Tsaika-kelloja.

Tereshkova on osallistunut myös politiikkaan ja kiertänyt maailmalla kertomassa Venäjän kosmonauttikoulutuksesta. Hänelle on myönnetty Neuvostoliiton sankari -kunniamerkki ja monia muita tunnustuksia.

Tankotanssia metrossa

Kiinalaisen Wuhanin kaupungin metrossa nähtiin juuri vähäpukeisen nuoren naisen tankotanssi. Vasta kuukausi sitten avatulla metrolinjalla väitetään harrastetun tankotanssia jo metron koeajon aikana. Kiinassa ensiesitys metrossa tässä taiteenmuodossa näki päivänvalon jo vuonna 2010.

Mikäpä siinä: yleisöä riittää varmasti Wuhanin kaltaisessa miljoonakaupungissa moneen metroon. Hugchina.comin mukaan on tulossa hyvinkin trendikkääksi tankotanssi, jossa notkistellaan jonkin sortin vaatteet päällä ja muualla kuin yökerhossa.

Koska noin 99,99 prosenttia kaiken maailman villityksistä rantautuu Suomeen ennemmin tai myöhemmin (useimmiten liian pian), luultavasti myös Helsingin metrovaunujen tangot valtaa kohta joku Tuksu- tai Martina-wannabe.

www.hugchina.com

Autuaat naiset: Pyhä Ristin Teresa Benedicta

Edith Stein syntyi vuonna 1891 juutalaiseen perheeseen Breslaussa (nykyisin Puolassa sijaitseva Wroclaw). Stein opiskeli filosofiaa ja väitteli tohtoriksi, mutta ei löytänyt etsimäänsä totuutta filosofiasta vaan Jeesuksesta Kristuksesta. Hänet kastettiin vuonna 1922 katolisessa kirkossa, ja hän hän pääsi Kölnin karmeliittaluostariin. Vuonna 1938 kristalliyön jälkeen sisar Ristin Teresa Benedicta pakeni Alankomaihin. Juutalaissyntyisenä katolilaisena hänet pidätettiin, ja hän kuoli vuonna 1942 kaasukammiossa Auschwitz-Birkenaussa.

Paavi Johannes Paavali II julisti Steinin pyhäksi ja yhdeksi Euroopan suojelijoista vuonna 1998. Pyhän Ristin Teresa Benedictan muistopäivä on 9. elokuuta.