Audi, tahditon kiesi

”Oikeastaan katson naista samassa järjestyksessä kuin uutta autoakin.”
(Anna-lehden erikoisnumero, 25.8.2009)

Näin sanaili kaksi vuotta sitten Esko Kiesi, melkoisen mainio miesi. Tämä Audin entinen myyntijohtaja ja diplomi-insinööri tuskin koskaan saa tuosta lausunnostaan diplomia ainakaan feministeiltä.

Kiesi kertoo haastattelussa pitävänsä hyvin tärkeänä, että hänellä ja hänen naisellaan on paljon yhteistä. Esimerkeiksi hän mainitsee samantasoisen koulutuksen ja arvomaailman. Kiesi myös arvostaa sitä, että nainen silittää hänen paitansa. Jos nainen ei tähän enää suostuisi, suhde kuulemma vetelisi viimeisiään. Niin, ja naisen sopiva ikä on Kiesin mielestä miehen ikä jaettuna kahdella plus seitsemän. (Perinteiden miehenä Kiesi oli bongannut tämän joskus 40-luvulla ilmestyneestä oppaasta.)

Pidän itseäni edelleen melko itsenäisenä ja itsellisenä naisena, vaikka elänkin tasavertaisessa avioliitossa. Koska kesti ihan jonkin tovin, että löysin rinnalleni elämänkumppanin, luulen monen ehtineen pitää minua – jos ei nyt ihan miesvihaajana – kuitenkin jonkin sortin feministinä, joka ei miestä kaipaa. No, en ole feministi, mutta Kiesin haastattelun kaltaisista kokemuksista tahtoo väkisinkin mennä herne tuulenhalkaisijaan palkoineen kaikkineen.

Toki tiedän, että on paljonkin miehiä, jotka ajattelevat samoin kuin Kiesi. Mutta onko sitä ihan välttämättä puettava noin suoriksi sanoiksi? En ole varma, oliko Kiesillä tuolloin naisystävää, mutta toivottavasti ei ainakaan haastattelun jälkeen. Toisaalta, mistä sitä tietää, vaikka naisten määrä moninkertaistui. Onhan meitäkin moneen junavaunuun.

Fakkiutunut feminismi?

Äärifeministi, radikaalifeministi, valtavirtafeministi, profeministi, humanistifeministi, ekofeministi, liberaalifeministi, queer-feministi. Muu, mikä?

Ärhäkällä naisella on monta nimeä, mutta feminismin ydin taitaa olla säilyväistä lajia. Feministien mielestä naisten yhteiskunnallista asemaa olisi parannettava. Kannatan! Mutta miten? Asian ympärillä on paljon paikkansa pitävää naisasiaa, jota on syytä pysyttää pinnalla. Kannatan! Lähes aina mies on kaikkea muuta kuin nice. Tiedä tuosta.

Jotkut naiset ovat sitä mieltä, että nainen tekee viisaasti sanoessaan ei parisuhteelle ja perinteiselle perheen perustamiselle. Mies jaloissa pyörimässä tai antamassa mallia lapsen kasvaessa on jotenkin pahasta. Jos naiset eivät tekisi lapsia, loppuisi väki. Jos lapsi saisi vain äidin mallin, tai kahden äidin, en usko, että se olisi paras mahdollinen kasvualusta ihmistaimelle.

Jotkut naiset käyttävät rooliaan hyväkseen ilman häpyä. Viittaan tässä naisiin, jotka esimerkiksi avioerotilanteessa tekevät kaikkensa vaikeuttaakseen ex-puolisonsa elämää ja suhdetta yhteisiin lapsiin. Vaikka ilman syytä. Naisena ei haluaisi uskoa naisesta tällaista, mutta liian monta tositarinaa on tullut luettua ja kuultua. Ainakin Suomessa tuntuu sekä oikeuslaitoksen että yleisen sympatian olevan oletusarvoisesti naisen puolella. Lie tämäkin feminismin voitto.

Jotkut naiset pitävät välttämättömänä, että naiskiintiöt täyttyvät jokaisessa yrityselämän notkossa, niemessä ja saarelmassa. Vaikka Suomessa varmasti on läjäpäin koulutettuja ja näkemystä omaavia naisia vähemmän vastuullisissa rooleissa, ehkä pätevyyden vaatimusta ja naista ei tarvitse sijoittaa samaan yhtälöön kaikilla mahdollisilla aloilla. Tai ainakin nainen voisi kokea joillakin aloilla olevansa kohtuuttoman lujilla mieheen verrattuna.

Jotkut naiset ovat sitä mieltä, että nainen tulee aina ensimmäisenä. Ikinuori kovakuori Lenita Airisto on kertonut syntyneensä tammikuun ensimmäisenä päivänä ja vuoden ensimmäisenä vauvana, olevansa sukunimensä ansiosta aakkostuksen kärjessä ja istuneensa koulussa eturivillä. Naarasenergian puolesta ja tennissukkia vastaan saarnannut Lenita on mahdollisesti monen feministin malli numero yksi.

Jotkut naiset joutuvat todistelemaan, etteivät ole feministejä, vaikka sattuvat toisinaan moittimaan miehiä ja esittämään vahvoja mielipiteitä. Jotenkin ahdistavalta tuntuu ajatus, että vahva nainen olisi automaattisesti korkealla feminismiasteikolla.

Naisten Pankki – varsinainen ideavaranto

Naisten Pankki on vasta vuonna 2007 perustettu mutta paljon aikaan saanut toimija. Se kerää lahjoituksia parantaakseen kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa, periaatteena kestävä kehitys. Pankkia pyöritetään vapaaehtoisvoimin.

Ketkä sitten ovat Naisten Pankin takana? Naisten Pankki sai alkunsa Liberiassa käyneiden vaikuttajanaisten ja Kirkon Ulkomaanavun yhteistyönä. Mukana on myös joukko osakkaita ja tietenkin melkoinen määrä lahjoittajia.

Mikrolainoja on ollut käytössä jo pitkään. Köyhäkin voi olla idearikas vaikkakaan ei totutun pankkiajattelun mukaan kovin luottokelpoinen. Kun köyhä nainen saa kyläpankista mikrolainan ja kouluttautuu esimerkiksi ompelijaksi tai maanviljelijäksi, hän pystyy pienen lainan avulla luomaan kannattavaa liiketoimintaa. Tästä puolestaan hyötyvät naisen perhe ja suku, jopa koko kylä. Mikrolaina menee kiertoon, sillä lainaamansa summan tienannut palauttaa rahan kyläpankille.

Taitaa niistä kyläpankeista löytyä miehiäkin. Ja joka tapauksessa Naisten Pankin idea on verrattomasti kestävämmällä ja inhimillisemmällä pohjalla kuin yksikään pikavippi, alkuperäinen tai kopioitu.

Jos asia tuntuu siltä kuin rahaa pankkiin laittaisi, lue lisää:
www.naistenpankki.fi